Rakasta ... Matt.22:37   Rakasta ... Matt.22:39
  Entisen adventistin kotisivut  
  Sapatin historia, raamatun mukaan

Väritys ja alleviivaukset ovat kirjoittajan tekemiä
Näkyy parhaiten Explorer 8,0 selaimella koko ruudun näyttönä

Kun napsautat sisällysluettelon otsikoita niin pääset välittömästi sen aiheeseen.
 
  Sisällysluettelo:
Sapatin historia alkaa luomisesta
Seuraukset Jumalan käskyjen hylkäämisestä Patriarkkojen aikana.
Ensimmäinen viittaus Sapattikäskyyn Vanhassa Testamentissa
Muistiko Israelin kansa Egyptin orjuudessa Sapattilain?
Jumalan laki vai Mooseksen laki?
Sapatissa on kysymys siunauksen ja pyhityksen vastaanottamisesta.
Jeesuksen suhde Sapattiin.
Onko Sapatti kumottu?
Augsburgin tunnustus
Kirkollisesta vallasta.
Vapaakirkkojen suhde Sapattiin.
Esimerkki erään uskonveljen sapattikäskyn selityksestä.
Sapattia pitävät kirkkokunnat.
Kolmivuorotyö ja Sapatti
_________________________________________________________________
Sapatin historia alkaa luomisesta. 

"Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on.
Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään.
Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen,
koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään.
Tämä on
(Jumalan) kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.” 1Moos.2:1-4a: 

Jumala erotti seitsemännen päivän pyhään käyttöön ja siunasi sen.
Epäilemättä Aadam ja Eeva pyhittivät Jumalan siunaaman päivän ja
saarnasivat käskyä myös aikalaisilleen sekä lisäsivät tietonsa ja kokemuksensa jälkeläisilleen.
Aadamin kertomus alkaa
1Moos.2:4b ja jatkuu lukuun 5:1a.
Huom. idän kansoilla oli tapana panna otsikko kirjoituksen loppuun.

Seuraukset Jumalan käskyjen hylkäämisestä Patriarkkojen aikana.

Nooa jatkaa ihmissuvun kertomusta
alkaen luvusta 5:1b lukuun 6:9a.

“ Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä …
Ja Herra sanoi: "Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin,
sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni".
Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä.
(6:5,7,8)


Nooan poikien Seemin, Haamin ja Jaafetin kertomukset
vedenpaisumuksesta seurauksineen ovat välillä 6:9b - 10:1a.
Seemin sukutaulu on: 10:1b - 11:10a.
Seuraavana on Aabrahamin isän Terahin sukutaulu: 11:10b - 27a.
Tämän jälkeen asiat ehkä osattiin jo kirjoittaa (savitauluihin nuolenpääkirjoituksella?)
koska patriarkkojen sukutauluista ei enää kerrota.
 

Ensimmäinen viittaus sapattikäskyyn Vanhassa Testamentissa.

Herra ilmestyi Iisakille Gerarissa ja sanoi:
4. Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan
jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi
kaikki kansakunnat maan päällä,
5. sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi
annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani."
1Moos.26:4,5

Tämä on ensimmäinen kerta kun Jumalan antamista käskyistä mainitaan raamatussa,
Todennäköisesti niihin sisältyi myös sapattikäsky siunauksineen

Siis noin 2200 vuotta käskyn antamisen jälkeen ja 1800 vuotta ennen Kristusta.
 

Muistiko Israelin kansa Egyptin orjuudessa sapattilain?

”Niin Herra sanoi Moosekselle: "Katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta.
Ja kansa menköön ja kootkoon kunakin päivänä sen päivän tarpeen.
Näin minä koettelen heitä, vaeltavatko he minun lakini mukaan vai eivät.
Kuutena päivänä on teidän sitä koottava, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti;
silloin ei sitä ole."
2Moos.16:4,26.

Huom. tämä koetus tapahtui Siinin erämaassa, ennen lain taulujen antamista Siinailla.
Eli Israelin kansa tiesi sapattikäskyn olemassaolon vaikka ei voinut sitä ehkä noudattaa Egyptin orjuudessa.

Jumalan laki vai Mooseksen laki?

Sapatti mainitaan 10 käskyssä, jotka Mooses sai kivitauluissa Jumalan sormella kirjoitettuna;
sillä Jumala on tullut koettelemaan teitä, että Herran pelko olisi teidän silmäinne edessä ja
 ettette syntiä tekisi.
2Moos.20:20

Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:
Muista pyhittää lepopäivä.
Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti;
silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun
poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai
juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki,
mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi;

sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen”.
2Moos.20:1,8-11.

Huomaa: Muista-sana osoittaa jo aikaisemmin annettuun käskyyn.

Sitten hän otti lain, pani sen arkkiin ja kiinnitti arkkiin korennot
ja asetti armoistuimen arkin
päälle.” 2Moos.40:20.

1Kun.8:9 todistaa:
”Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi kivitaulua,
jotka Mooses oli pannut sinne Hoorebilla,”

Mikä ihanan havainnollinen evankeliumin perusopetus; laki ja armo!

Mooses kertoo oman lakinsa pääpiirteissään viidennessä Mooseksen kirjassa.
ja sanoo:
"Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne,
liitonarkin sivulle, olemaan siellä todistajana sinua vastaan. 5Moos.31:26

Sapatissa on kysymys siunauksen ja pyhityksen vastaanottamisesta.

”niin suvaitse nyt siunata palvelijasi sukua, että se pysyisi iäti sinun edessäsi.
Sillä mitä sinä, Herra, siunaat, se on oleva siunattu iäti."
1Aik.17:27.
Noin 1000 vuotta ennen Kristusta, kuningas Daavidin rukous vastaa siihen
miten kauan Herran siunaus kestää.
Se mitä Herra siunaa, se siunaus kestää ikuisesti.

”Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään,
että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra joka pyhitän heidät.”
Hes.20:12. VKR
Kuka pyhittää? Herra.

"vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin
kaikessa
vaelluksessanne pyhiksi.
Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä
". 1Piet.1:15,16

Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja:
Pyhä, Jumalalle erottettu. 1Moos.2:3; 3Moos.20:7,8.

"Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen,
sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa"
(Hepr.12:14

Jeesuksen suhde sapattiin.

”Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan
sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.”
Luuk.4:16

Tässä Jeesus näyttää esimerkkiä.

”Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra". Luuk.6:5
”Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten
eikä ihminen sapattia
varten”. Mark.2:27.

Ihmistä varten! Sapatti on tarkoitettu kaikille ihmisille ei vain israelilaisille.
Kun sapatin Herra asetti sapatin niin Aadam ja Eeva eivät olleet juutalaisia.

Onko Sapatti kumottu?

17. "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan.
En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.
18. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin
taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.
19. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän,
 
ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi.
Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.
20. Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat
ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.
Matt.5:17-20 KR.

Jeesuksen sanojen mukaan sapattia ei ole kumottu
Kirkkoisät ovat uskaltaneet kumota sapattikäskyn,
siunatun ja pyhitetyn luomisen muistopäivän.


Yleensä kirkkokunnat jättävät 10. käskystä pois Jumalan kuvan
tekemisen kieltokäskyn, ja sapattikäskyn he korvaavat viikon ensimmäisellä
päivällä, sunnuntailla. Sitten he jakavat raamatullisen 10. käskyn kahtia,
saadakseen 10 luvun täyteen.
Jotkut kirkot hylkäävät jopa kaikki 10. käskyä, väittäen että ”Mooseksen laki” ei kuulu
enää kristitylle, vain rakkauden laki, joka on tullut Mooseksen lain tilalle..

Augsburgin tunnustus.

Evankelisluterilainen kirkko viettää pyhäpäivänä sunnuntaita.
Tätä se perustelee Augsburgin tunnustuksen sivujen 47-48 mukaan seuraavasti:
(Augsburgin tunnustus. 3.muuttumaton painos. Helsinki 1980.)


”Ne jotka väittävät, että Herran päivän vietto on kirkon auktoriteetin perusteella
välttämättömänä asetettu sapatin vieton sijalle, ovat väärässä.
Raamattu on poistanut sapatin ei kirkko.
Evankeliumin ilmoittamisen jälkeen voidaan kaikki Mooseksen lain
seremoniat
jättää huomiotta.
Koska kuitenkin oli välttämätöntä sopia määrätystä päivästä,
jotta kansa tietäisi, milloin sen tulee kokoontua, on ilmeistä, että
kirkko
tätä tarkoitusta varten valitsi sunnuntain.
Tätä on pidetty parhaana siitäkin syystä, että ihmiset saisivat esimerkin
kristillisestä vapaudesta
ja käsittäisivät, ettei sapatin yhtä vähän kuin
minkään muunkaan päivän vietto ole välttämätön.”

Edellä olevasta kirjoituksesta herää mielessäni seuraavat kysymykset, joihin kommentoin lyhyesti.
"Raamattu on poistanut sapatin ei kirkko"  -  Kirkko poisti sapatin, ei raamattu, lue Matt.5:17-20.
"Mooseksen lain seremoniat"  -  Sapattikäskykö seremonia? Kirkko on luonut omat seremoniansa!.
"Kirkko valitsi sunnuntain"  -  Kyllä, mutta Jumala valitsi sapatin (lauantai) jo heti luomisen jälkeen
"Esimerkin kristillisestä vapaudesta"  -  Kirkko on katekismuksistaan poistanut toisen käskyn;
Älä tee itsellesi jumalankuvaaja jakanut käskyn; Älä himoitse kahtia.
Paavali julistaa: tärkeää on Jumalan käskyjen noudattaminen.” 1Kor.7:19.

Kirkollisesta vallasta.

Tuossa Augsburgin tunnustuksessa on toinen mielenkiintoinen asia,
jonka sivuilta 42 ja 45 kopioin tähän muutamia lauseita.
Kappaleen otsikko sivulla 42 on:

"XXVIII KIRKOLLISESTA VALLASTA
Piispojen vallasta on aikaisemmin esiintynyt suuria kiistoja, …
Paavit ovat avainten valtaan vedoten luoneet uusia jumalanpalvelusmuotoja sekä
pidättämällä omaan ratkaisuunsa rippitapauksia ja antamalla häikäilemättömiä
pannaanjulistuksia vaivanneet omiatuntoja.
Vieläpä he ovat yrittäneet muuttaa maallisia hallituksia ja ottaa keisareilta pois hallitusvallan.
Sivu 45: He viittaavat myös sapattiin, joka kymmenen käskyn vastaisesti näyttää siirretyn
vietettäväksi Herran päivänä.
Mistään muusta esimerkistä ei tehdä niin suurta numeroa kuin sapatin muuttamisesta.
Näin he korostavat äärimmilleen kirkon valtaa,
koska se on kyennyt myöntämään vapauksia jopa kymmenen käskyn määräyksestä
."
 

Kun luterilainen kirkko 1500 luvulla alkoi taistella vallasta Roomalaiskatolista kirkkoa
vastaan niin silloin jopa sapatti kelpasi lyömäaseeksi.
Mutta päästyään voitolle alkoi itse;
”myöntämään vapauksia jopa kymmenen käskyn määräyksestä”.

Vapaakirkkojen suhde sapattiin.

Vapaakirkkojen eri suunnat näyttävät mitätöivän sapattikäskyn selittämällä etteivät
he ole lain alla vaan armon alla tai, että seuraava raamatun kohta todistaa sapatin pitämisen
vain tulevaisten varjoksi, mutta ei velvoittavaksi käskyksi.

16. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään
juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
17. jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
Kol. 2:16,17.


Tässähän puhutaan juutalaisten vuosittaisten juhlien lepopäivistä,
tai maan lepovuosista, joita kumpiakin nimitetään sapateiksi.
Näiden sapattien viettäminen oli jokaisen omassa harkinnassa Uuden Testamentin aikana.
Näistä sapateista kerrotaan mm. 3. Mooseksen kirjan luvussa 23 ja 25.
Esimerkkejä,
maa pitäköön sapattia Herran kunniaksi. 3Moos.25:2 ja
24. "Puhu israelilaisille ja sano: Seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä,
 pitäkää sapatinlepo, muistojuhla pasunaa soittaen, pyhä kokous.
3Moos.23:24 VKR

Kymmenessä käskyssä olevasta viikkosapatista sanotaan samassa 23. luvussa näin:

”Näiden lisäksi tulevat Herralle pyhitetyt sapattipäivät …3Moos.23:38 KR.

ja
"Kuutena päivänä viikossa tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä on sapatti,
lepopäivä, pyhä kokouspäivä.

Silloin ette saa tehdä mitään työtä, sillä sen päivän tulee olla Herran sapatti,
missä sitten asuttekin. 3Moos.23:3

Esimerkki erään uskonveljen sapattikäskyn selityksestä.

Eräs uskonveli, joka oli lukenut minun aikaisemman sapattia puolustavan kirjoituksen kotisivultani,
lähetti minulle lokakuussa 2010 lehtisen, jossa hän mm. kirjoittaa,
että on hyvä jättää lakiliitto ja asettua armoliittoon.
Harmittaa, että kirjallinen kykyni on niin huono, että lukija saa väärän kuvan minusta.
Armosta minä pelastun, uskon kautta, en lain tekojen kautta, en sapatin pitämisen kautta.
Laki näyttää minulle syntisyyteni ja armon tarpeeni, sekä sen, että vaikka en tahallani lakia riko,

 niin paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta
minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin. Room.7:1 - 8:17.


Kirjoituksessaan tämä uskonveli käy läpi kaikki 10. käskyä ja kertoo miten laki on täytetty:

”1. käsky: En tietenkään pidä muita Jumalia, koska Jumala vuodatti rakkauden
sydämeeni, ja rakastan Häntä nyt yli kaiken. 1Joh.4:7-21"

Halleluja! Pitää Jumalan käskyt rakkaudesta on Jeesuksen opetuksen mukaista, Matt.22:36-40.
Muissakin esittämissään käskyissä hän korostaa 1. käskyn rakkauden teemaa
ja sanoo rakastavansa käskyjä ja noudattavansa niitä, tai ainakin hyväksyvänsä ne rakkaudesta. 
Ihmettelen kuitenkin hänen 4. käskyn selitystään:

”4. käsky: En tietenkään riko tätä todellista sapatin lepotilaa, jonka Hän antoi sydämeeni,
kun tulin Hänen tykönsä ja otin Hänet vastaan. Hän antoi levon sydämeeni.
Se on todellinen levon täyttymys, joka on sydämessäni 24 tuntia vuorokaudessa
viikon jokaisena päivänä. Matt.11:28-30, Hep. 4:3-11.”

Hyvä, hän puhuu sydämensä rauhasta, jota hän vertaa sapatin lepotilaan.
Mutta tähän käskyyn hän ei anna suoraa vastausta.
Ihmettelen myös miksi hän pitää jumalanpalvelukset sunnuntaina.

Sapattia pitävät kirkkokunnat.

Pohjois-Amerikassa on arvioitu olevan noin 10 000 kirkkoa,
jotka pitävät sapatin (lauantain) pyhänä.
Suomessa sapatin jumalanpalvelukseen kokoontuvia kirkkója löysin netistä seuraavat:
Seitsemännen Päivän Baptistit, Adventtikirkko,
Herran Kansa ja Church of God, joka on pannut seuraavan videonsa nettiin:

http://www.youtube.com/watch?v=zs5c-zS8UZw&feature=related

Church of God voidaan suomentaa: joko Jumalan seurakunta tai Jumalan kirkko.
Raamatun mukaan Kristus perusti seurakunnan, ihmiset voivat perustaa vain kirkkoja.
(Matt.16:15-18, v.1938 käännös)

Kolmivuorotyö ja sapatti?

Adventtikirkon tulkinnat ja perustelut sapatin oikeasta vietosta muistuvat mieleeni.

Vain lääkärit ja sairaanhoitajat saivat tehdä työtään sapattina.
Perusteena se, että sapattina saa tehdä hyvää. Luuk.14:3-5.
En tiedä, tulkitaanko adventtikirkossa raamattua nykyään yhtä jyrkästi.
Kaikilla ei  kuitenkaan ole mahdollisuutta lukea lääkäriksi, sairaanhoitajaksi tai palkkapapiksi.

Mutta entä sitten sapattinakin päivystävä palokunta, valtakunnan rajaa vartioivat
rajamiehet ja kolmivuorotyössä olevat tehdastyölaiset, esimerkiksi?
"Kyllä Jumala pitää huolen elannostasi, kun vain tottelet Jumalaa", oli vakiovastaus 
Ei koskaan puhuttu esm. VT:n toisen kuningasten kirjan luvun 11 sapattityöläisistä.
Tai siitä, että Jeesus antaa ymmärtää: "Ihmistä ei ole asetettu sapattia varten" Mark.2: 23-27,28.

Ehkä tämä sapattityökysymys onkin annettu jokaisen uskoontulleen henkilökohtaisesti
ratkaistavaksi kunkin tiedon, pyhittyneisyyden ja omantunnon mukaan.

Tässä eräs muisto koskien sapattina tehtyä työtä, silloin alkuaikoina, kun olin kiihkoadventisti:

Mennessäni sapattina tervehtimään uskonveljeäni, kotiseutulähetyksen rahastonhoitajaa,  löysin
hänet verstaassaan malaamassa autoa. Kysyin; miksi hän tekee työtä sapattina. Hän puolusteli
sillä; että jos haluaa saada töitä niin on pakko joskus tehdä töitä myös sapattina.
Seuraavana sapattina kerroin johtavalle 'oikean opin' sisarelle asian ja pyysin häntä mukaani
nuhtelemaan veljeä. Hän lupasi tulla kanssani ja sovimme ajan. Muutaman päivän kuluttua
kun tapasimme niin tämä sisar kieltäytyi lähtemästä kanssani nuhtelemaan veljeä.
Hän sanoi, että me joutuisimme erottamaan veljen adventtikirkosta.

Muutaman kuukauden kuluttua tämä veli ajoi autollaan metsään ja kuoli.
Hautajaisissa adventtikirkon pappi kehui vainajaa; kuinka esimerkillisen hyvä uskovainen
ja varman taivaspaikan ansainnut hän oli.
Minua ällötti, lähdin hautajaisista kesken pois.
 
Tämä kirjoitus on tämän internet-sivun tekijän omia mietteitä.
Tässä ei ole pyritty mihinkään kaiken kattavaan Sapatin historian tutkimiseen.
Mieleeni jäi kuitenkin kaivertamaan muidenkin UT:n jakeiden väärinkäyttö Sapatin kumoamiseksi.
Se miten Roomalaiskatolinen kirkko ujutti Sunnuntain Sapatin sijalle onkin jo toinen juttu.
Mutta tämäkin kirjoitus on jo liian pitkä monen lukea.

Viimeinen kirjoitukseni seitsemännestä päivästä on:  (1.10.2013)
http://koti.mbnet.fi/kyti/Jumalan_sana_ja_Perinnaissaannot_2.htm

Katso myös: http://koti.mbnet.fi/kyti/sapatin_pitaminen_ja_pelastus.htm
 
                                                                 Aiheisiin